tutkia oivaltaa kokeilla onnistua innostua eläytyä vaikuttaa vaikuttua   

Tekstityypit

 

 

Kertova teksti selostaa tapahtumia, ja asiat on sijoitettu aikajanalle. Tapahtumat etenevät yleensä aikajärjestyksessä, jota voidaan myös tietoisesti rikkoa (esimerkiksi aikaleikkaukset). Tyypillisiä kertovia tekstejä ovat esimerkiksi erilaiset kertomukset, juoninovellit ja elämäkerrat. Myös uutiset ovat usein kertomuksia.

 

Kuvaileva teksti luo mielikuvia ja liikkuu tilassa eikä ajassa: kuvailevassa tekstissä piirretään sanoilla kuva kuvauksen kohteesta. Yksityiskohtia on paljon, ja niitä havainnoidaan usein pikkutarkasti. Kuvaileva teksti on helposti ymmärrettävää, jos kuvataan aistein havaittavia ilmiöitä (pintakuva), mutta ymmärtäminen vaikeutuu, jos kuvataan esimerkiksi ihmisen ajatuksia (syväkuva). Kuvailevassa tekstissä käytetään kuvailevia sananvalintoja ja kielikuvia, kuten vertauksia ja metaforia. Usein kuvauksen kohdetta myös verrataan vastaavanlaisiin ilmiöihin. Tyypillisiä kuvailevia tekstejä ovat esimerkiksi kaunokirjallisuuden henkilökuvaukset ja maiseman kuvaukset. Kuvauksia käytetään myös esimerkiksi kertomuksissa ja luonto-oppaissa. Lehtiteksteissä muun muassa haastatteluihin sisältyy usein kuvausjaksoja.

 

Erittelevä teksti luonnehtii asoita, selostaa ilmiöiden syitä ja seurauksia, eroja ja yhtäläisyyksiä, ala- ja yläkäsitteitä sekä luokitteluja. Erittelevään tekstiin kuuluu lähes aina määrittelyjä, joissa vastataan kysymykseen Mikä jokin on? Eritteleviä tekstejä on esimerkiksi tieto- ja oppikirjoissa sekä tutkielmissa. Erittelyä ja siihen liittyvää pohdintaa (pohtiva asiateksti) aletaan harjoitella yhdeksännellä luokalla.

 

Perusteleva teksti arvioi ja esittää mielipiteitä. Tekstissä perustellaan omat näkemykset monipuolisesti. Perustelevia tekstejä ovat esimerkiksi yleisönosastokirjoitus ja arvostelu. Hyvässä perustelevassa tekstissä kirjoittajan näkemys nousee esiin selkeänä ja johdonmukaisena. Tekstissä voidaan tuoda myös vastakkaiset näkemykset esille, mutta torjutaan ne sitten asiallisin sanankääntein. Mielipideteksti voi joskus olla myös tarkoituksellisesti kiistelevä, kärkevä ja väittelynhaluinen. 

 

Ohjaava teksti antaa toimintakäskyjä ja ohjeita. Ohjaavassa tekstityypissä käytetään usein imperatiivi- eli käskymuotoa. Käyttöohjeet ja reseptit ovat tavallisia ohjaavia tekstejä.