tutkia oivaltaa kokeilla onnistua innostua eläytyä vaikuttaa vaikuttua   

Välimerkit

 

Pilkut

 

PILKKU EROTTAA

 

1.virkkeen pää- ja sivulauseet

• KONJUNKTIOSIVULAUSEET (että, jotta, koska, kun, jos, vaikka, kuin, kunnes)

• RELATIIVISIVULAUSEET (joka, mikä + taipuneet muodot)

• KYSYVÄT SIVULAUSEET (kysymyssana tai -ko/-kö-liite)

 

2. kaksi päälausetta, jotka on yhdistetty rinnastuskonjunktiolla (ja, sekä, eli, tai, vai, mutta, vaan, sillä)

TÄLLÖIN LAUSEISSA EI SAA OLLA YHTEISTÄ LAUSEENJÄSENTÄ! Esimerkiksi Syksn väriloisto on ohi hetkessä, ja pian sataa ensilumi.

 

3. samassa virkkeessä olevat erilaiset sivulauseet. Esimerkiksi Hyönteiset selviävät talvesta, kun ne vaipuvat horrokseen, jossa niiden elintoiminnot ovat pieniä. (päälause, konjunktiosivulause, relatiivisivulause)

 

4. irralliset lisäkkeet ja täydennykset. Esimerkiksi Ihmisen kannattaa vältellä susia, ainakin retkioppaan mukaan.

 

5. luettelon osat. Esimerkiksi Korvasieni, kärpassieni ja suippumyrkkyseitikk ovat hyvin myrkyllisiä.

 

PILKKUA EI KÄYTETÄ

 

1. päälauseiden välissä, jos niillä on yhteinen lauseenjäsen. Esimerkiksi Syksyllä nisäkkäät varastoivat ruokaa ja luonto valmistautuu muutenkin talveen. (yhteinen adverbiaali syksyllä)

 

2. samantyyppisten sivulauseiden välissä, jos ne on yhdistetty toisiinsa rinnastuskonjunktiolla. Esimerkiksi Kukaan ei tiedä, milloin käärmeet vaipuvat horrokseen ja milloin ne keväällä virkoavat.

 

3. konjunktion kuin edellä, jos sen jälkeen ei tule täydellistä lausetta. Karhu painaa syksyllä enemmän kuin keväthankien aikana.

 

4. lauseenvastikkeen yhteydessä. Esimerkiksi Nukkuessaan talviunta karhu saattaa synnyttää poikasen.

 

 

Lainausmerkit

Lainausmerkeillä voidaan osoittaa ilmaus tai tekstin osa suoraksi lainaukseksi jonkun toisen tekstistä, puheesta tai ajatuksista.

 

Esimerkiksi

• Sami Malilan retkioppaan (2002) mukaan ”karhut haluavat olla omissa oloissaan erityisesti syksyllä ja talvella.”

• Petteri sanoi: ”Liikuntatunnilla on suunnistusta.”

• ”Tänään en jaksaisi keskittyä moiseen”, Kaisla ajatteli.

 

 

Kaksoispiste

 

• erottaa suoraa kerrontaa edeltävän johtolauseen kerronnasta itsestään yhdessä lainausmerkkien kanssa. Opettaja vastasi tomerasti: ”Ei käy.”

• erottaa lauseen sisällä olevan luettelon: Filmissä on kolme kerrosta: punainen, vihreä ja sininen.

• erottaa lauseesta selittävän tai täydentävän osan: Rikos ei enää kannata: poliisi selvittää yhä useamman rikoksen.

• ilmaisee mittakaavaa (1:2000) ja suhdetta (maitoa ja vettä suhteessa 1:3). Tällöin se kirjoitetaan kiinni ympäröiviin lukuihin.

 

Lisäksi kaksoispistettä käytetään jakolaskun merkkinä (2012 : 4 = 503). Tällöin kaksoispisteen kummallakin puolella pitää olla välilyönti. Kaksoispistettä käytetään myös lyhenteiden, numeroiden tai symbolien taivutukseen: ATK:n, 20:nnelle.

 

 

Ajatusviiva

Ajatusviiva merkitään tekstiin, kun ajatus katkeaa – ja siirrytään aivan toiseen aiheeseen. Ajatusviivaa voidaan myös käyttää – sulkeiden tavoin – tekstin irtonaisen kohdan ympärillä.

 

Ajatusviivaa käytetään myös repliikkiviivana ja "ranskalaisena viivana" eli luetelmaviivana kirjoitettaessa repliikkejä ja listoja.

 

– Tuletko mukaan? kysyi Ella.

– Hyvä on, Aleksi vastasi, – vaikka mieluummin jäisin kotiin.

 

Vaihtoehtoisesti vuoropuhelun voi myös merkitä lainausmerkein.

”Tuletko mukaan?” kysyi Ella.

”Hyvä on”, Aleksi vastasi, ”vaikka mieluummin jäisin kotiin.”

 

 

 

Puolipiste

 

Puolipistettä käytetään lauseiden erottamiseen, kun pilkku on liian tehoton ja piste liian voimakas välimerkki.

Esimerkiksi Syyslomalla olin todella väsynyt; sängystä ylös pääseminenkin tuntui ylivoimaiselta.

 

Puolipisteen jälkeen virke jatkuu pienellä kirjaimella, ja sitä tulee seurata täydellinen lause.